Kumlingen saaristoalue on Ahvenanmaan kauneinta saaristoa sijaiten Maarianhaminan ja Turun puolivälissä. Kunnan väkiluku on n. 360 henkeä asuen neljällä suuremmalla saarella: Kumlinge (230 as), Enklinge (80 as), Seglinge (30 as) ja Björkö (20 as). Kaikki saaret ovat matalia kallioluotoja metsän kuitenkin suojatessa paikoitellen pyöräilijää joskus koviltakin tuulilta.
Hyvä ajatus tutustua saaristoon on lähteä polkupyörällä Vuosnaisista (Kustavi) ja mennä saaristolautalla Brändöön, polkea runsas 20 kilometriä ja jatkaa toisella lautalla Kumlingenin saareen.
Olen kahdeksana vuonna pyöräillyt tuota saarta milloin vain läpiajaen ja matkaten seuraavalla lautalle Vårdön kautta pääsaarelle, milloin pysähtyen luonnonkauniille Kumlingenille.
Tänä vuonna ensimmäinen matka alkoi 28.4. joidenkin pohjoispuolen lahtien vielä ollessa jäässä Brändön saaressa. Lähes kaikki lehtipuut olivat vielä lehdettömiä ja ankean harmaita. Toki leppä ja pähkinäpensas kukkivat ja antoivat siten vihreydellään aavistuksen kevään edistymisestä. Rauhallinen polkypyöräily saaren eri osissa päättyi Torsholman laituriin, josta seuraavalla lauttayhteydellä Kumlingeniin.
Puolentoista tunnin merimatka on mainio tilaisuus tarkkailla merilintujen elämää. Tuhansilla haahkoilla näytti jo parisuhde lujittuneen, mutta vielä muuttomatkalla lepäilevät allit etsivät kelluvista joukoistaan seuralaista. Alleja oli satoja, ja Kumlingenin majoituspaikkaan saattoi illalla kuulla linnun lumoavaa laulua.
Seuraavan päivän matka Seglingen luontopolulle ja kierros siellä näytti kevättilanteen saarella. Lukuisat pähkinäpensaat roikuttivat heteitään, ja vielä epätietoiset perhoset kiertelivät niitä. Sinivuokot olivat paikoin täydessä kukassa; tienvarret loistivat keltaisina leskenlehtiä. Kuloheinäisistä pelloista ponnahteli lentoon rastaiden kirjava joukko räkättirastaiden johtamina. Saari oli lähes pakahtumiseen asti täynnä alkavaa kevättä, linnunlaulua, siipien suhinaa, aurigonpaistetta.
Enklingenin saareen on Kumlingenista parinkymmenen minuutin lauttamatka. Saari on metsäisempi kuin muut kunnan saaret,vain pieni kyläyhteisö on muodostunut keskiosan avoimempaan paikkaan. Siellä on myös Enklingenin huomattavin turistinähtävyys. Täällä voi tutustua Hermansin vanhaan saaristotilaan, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle.
Vaikka yksi syy käydä noilla saarilla on kevätajan uskomaton lintujen runsaus, niin paljon muutakin katseltavaa on. Kumlingenin kirkko keskiaikaisine sisäseinämaalauksineen on todellinen helmi. Kesäaikana kirkko on päiväsaikaan auki, nyt ovi oli lukossa.
Toinen mielenkiintoinen luontoon liittyvä erikoisuus lintujen lisäksi on varsinkin Brändön saaren geologia. Saaressa on monin paikoin merkkejä kertomassa kallioperän muodostumisesta ja jääkauden jättämistä jäljistä. Kuva on Åvan laiturin läheltä, johon Kustavista tuleva lautta pysähtyy. Opastaulujen mukaan pyöreäpintainen graniittikallio on n. 1800 miljonaa vuotta vanha. Tummat nauhat ovat gneissiä ja noin 80 miljoonaa vuotta vanhempaa kiveä.
Ensimmäinen matka tänä vuonna on ohi, mutta kohta on helatorstai ja satakielet konsertoivat kaikkialla. Moni saarelainen voi todeta Lauri Viidan runon “Pohjan satakieli” tavoin:
“Se lauloi illasta puoliyöhön,
ja taas, kun leimahti koilliseen
uus liekki uusinen toiveineen
se heräsi, laulaja, laulajan työhön
ja oksalla nuoren omenapuun
koko suvisen kuun
se sepitti säkeitä rakkaalleen”…