Mekla Blogi

Liikenneministeriö on suuressa viisaudessaan miettinyt miten asettaa tie- ja rautatieverkoston merkittävämmät pääväylät paremmuusjärjestykseen. Satakunnasta esitettiin verkostoon kuuluvaksi mm. raskaan tavaraliikenteen rata Tampere-Kokemäki-Forssa. Aikanaan ehdotettiin lisättäväksi myös rataosa Kokemäki- Tahkoluoto. Nyt viimemainittua osuutta ollaan jättämässä pois. Mitä tämä tarkoittaa, jos päätös jää pysyvästi voimaan?

Perusteena on esitetty tavaramäärien olevan liian pienet. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, että Porin satamien alasajoa ollaan todella vakavasti harkitsemassa eli Mäntyluodon satamatoimintaa ohjataan tulevaisuudessa Raumalle, ja Tahkoluoto jää vain hiili- (toistaiseksi) ja kemikaliosatamaksi. Miksikö näin.?

Raumalla toimii ro-ro alusten lastaus nykyaikaisesti, Mäntyluodossa ei laivojen lastaus ajamalla trukilla suoraan laivaan onnistu. Rahaa eikä järkeä ole ryhtyä rakentamaan sinne ro-ro alusten lastauslaitureita. Ainoaksi satamatoiminnaksi tullee jäämään Mäntyluodossa vain Harjavaltaan toimitettavat kupari- ja nikkelirikasteet.

Raumalla ollaan laajentamassa satamapihaa lähinnä konttiliikennettä ajatellen. Liekö suunnitteilla jo kaapata myös Mäntyluodon rikastekuormat? Ehkäpä ei sentään varsinkaan nyt kun uusi kuntalaki antanee maakunnan pääkaupungille eli Porille mahdollisuuden aloittaa liitosneuvottelut vieruskuntien kanssa. Porin ja Rauman välillä ei montakaan kuntaa ole…

Huolestuttavinta rataverkoston kutistumisessa on sen vaikutus ympäristöömme. Yksistään raskaan liikenteen päästöjen vähentämisen takia tulisi, ei ainoastaan Porissa, vaan koko maassa keskittyä rataverkoston voimakkaaseen kasvuun. Seikka, jonka ilmeisesti kantaverkoston suunnittelijat ovat autuaasti unohtaneet.

Porin Vihreät ry pitää tekemässään Porin kaupungin liikennepoliittisessa selonteossaan välttämättömänä raideliikenteen lisäämistä. Täksi syksyksi kaavailtu Porin suunnan Intercity – junaliikenteen lopettaminen on riittävän suuri virhe. Toinen samanlainen olisi selvääkin selvempi merkki Porin jättämisestä toisen luokan pikkukaupungiksi.

Porin kaupunginhallituksen (KH) kokouspöytäkirjoista saattaa löytää uskomattomia ajatuksia, tässä niistä yksi. Vasemmistoliiton Risto Jokisuo ym., olivat tehneet valtuustoaloitteen edustussaunan rakentamisesta Reposaaren kalaravintola Merimestan yhteyteen. Perusteina olivat mm. loma-asuntomessujen tuleminen Reposaarelle.

Mitähän valtuutettu Jokisuo ym. ovat miettineet ja kiinnostaako heitä yhtään kaupungin taloudellinen tila? Jo nyt esitetään tälle vuodelle vähintään 2,1 miljoonan euron tappiota. Nyt alkanut kierre tulee jatkumaan ensi vuonna sataman tuloksen huonotessa koko ajan, Porin 450 vuotuisjuhlat nielevät euron poikineen mm. asuntomessukustannusten vuoksi, jätevesien typenpuhdistus nielee miljoonia euroja jne.

Ei voi välttyä ajatukselta, että Jokisuolla ja kumppaneilla on enemmän tai vähemmän ollut ketunhäntä kainalossa. Jo yksistään kalasataman voimakas tuoksu riittäisi pitämään saunavieraat sisällä, lokkien ulosteet ja Mäntyluodon satamassa mahdollisesti vierailevan laivan aiheuttama melu eivät nekään toisi hohtoa moiselle saunarakennukselle.

Kaupungin toimitilayksikkö toteaa vastineensa alussa varsinaisella kapulakielellä: ” Risto Jokisuon valtuustoaloitteessa esitetty ehdotus edustussaunan rakentamisesta kalaravintola Merimestan yhteyteen tukee luontevalla tavalla Reposaareen ja kalastukseen liittyvien elinkeinojen kehittämistä.” Liekö tekstin takana sen allekirjoittaja, niin haluaisipa kuulla häneltä kuinka luontevasti edustussauna ja kalastus tässä tapauksessa käyvät yhteen.

Tehty kustannusarvio lienee huolimattomasti laskettu, mutta silti arvio on jo 385 000 euroa. Niinpä KH yhtyy lautakunnan lopulliseen päätökseen olla rakentamatta edustussaunaa Reposaareen.

Lähetän kiitoksen KH:lle järkevästä päätöksestä!

Pari vuotta sitten innostuin pyöräilemään yöaikaan Mäntyluodosta Raumalle Preiviikin, Makholman, Viasveden, Luvian ja Kuivalahden kautta. Tänä vuonna matka osui täsmälleen samaan aikaan kuin viime vuodesta. Keskiyöllä Uniluodosta käynnistyneen matkan tarkoituksena oli nauttia kesäisestä hiljaisuudesta rantatietä pyöräillen ja kuunnella öisiä linnunlauluja.

Voimakkaimmin olivat äänessä sadat punarinnat ja laulu- sekä punakylkirastaat. ”Varsinaisia” yölaulajia olivat viita- ja luhtakerttunen, satakieli ja pari kehrääjää. Mutta lintujen lisäksi kesäyö tarjoaa uskomattoman paljon muuta nähtävää ja kuultavaa. Matka, jota voin suositella kenelle tahansa.

Raumalla joutuu odottelemaan muutamia tunteja, mutta odotus palkitaan kun astuu vesibussiin ja matkaa Kylmäpihlajan saarelle, jossa hieno hotellihuone majakassa tarjoaa taas aivan erilaiset puitteet meren kimalluksessa. Saaren länsipuolen avokallioita hallitsee lapintiirojen hurja joukko. Pienikin kulku niiden pesimäalueen lähellä saa yli sata siipiparia nousemaan ilmaan ja hyökkäävä äänekäs joukko pakottaa nopeasti perääntymään.

Saarta koristaa yli sataviisikymmentä eri kasvilajia, joista tutuimpina kissankello, eri hanhikkilajit ja ruoholaukka. Myöhemmin syksyllä tyrnipensaat hehkuvat oranssina. Kallioperän suonigneissiesiintymät ovat paikoitellen selvästi näkyvissä ja hämmästyttävät kävijää.

Seuraavana päivänä paluumatka sujui samaa tietä mukavan myötätuulen saattelemana. Matkaa koko reitille kertyi 185 kilometriä. Aikaa on turha mitata: kesäyö pysäyttää kuuntelemaan ja katsomaan. Miksi termospullokahvi kello 04.00 Vuojoen kartanon sillalla maistuu niin merkillisen hyvältä? Otapa selvää ja käy testaamassa!

.