Helsingin Sanomien (13.12.) artikkelissa kerrotaan pääkaupunkiseutua patistettavan vähentämään kasvihuonekaasuja. Kirjoituksessa on esitetty miten kaupunkiseutu voisi olla mukana talkoissa. Mitenkä on tilanne Satakunnassa ja erikoisesti Porin seudulla?
Porissa tilanne on päinvastainen. Kaanaaseen Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt juuri ympäristöluvan ”biopolttolaitokselle”. Laitoksen polttoaineena tulevat olemaan jyrsinturve, kivihiili, puupolttoaine, REF (polttoon lajiteltu jäte) ja kevyt polttoöljy. Puupolttoainetta lukuun ottamatta muut lisäävät hiilidioksidipäästöjä nousten jopa 640 000 tonniin. Ei siis todellakaan tule puhua biopolttolaitoksesta! Vaikka Pihlavan piippu lakkaisi pölläyttämästä omia päästöjään, on tuo koko määrä lähes 130.000 tonnia enemmän kuin mitä nyt Aittaluodolle ja Pihlavalle yhteensä nyt myönnetyt vuosittaiset päästöoikeudet ovat. Todettakoon, että Aittaluodolle on myönnetty ympäristölupa, joka lisää uuden kattilan käynnistyessä sikäläistä CO2-tuotantoa.
Poltettaessa 1 tonni jyrsinturvetta syntyy n. 1 tonni CO2-päästöjä. Kun poltetaan 1 tonni raskasta polttoöljyä, syntyy n. 3 tonnia CO2-päästöjä. Toisaalta polttoöljyn nettolämpöarvo on suurempi eli saman energiamäärän tuottamiseen tarvitaan vähemmän polttoöljyä. Myös turpeen suurempi päästökerroin tuo esiin turpeen enemmän saastuttavan vaikutuksen. Kun tuotetaan esimerkiksi 100 GJ (gigajoule) energiaa on turpeen CO2-päästöt noin 10480 kiloa ja raskaan polttoöljyn n. 7700 kiloa. Molemmat siis ovat varsinaisia saastuttajia. Samaan ryhmään kuuluu Tahkoluodon voimala hiiliraaka-aineineen. Kivihiilen saastuttava vaikutus on vielä suurempi kuin raskaan polttoöljyn
Mitenkä on tilanne muualla Satakunnassa? Raumalla on jo todellinen biovoimalaitos, joka on valovuosia edellä Porista. Kiitos kuuluu osittain paikalliselle polttoaineen tuottajalle sellu- ja paperitehtaalle. Täällä turpeen osuus on n. 22 % ja muut fossiiliset polttoaineet noin 6 %. Kaikki muu onkin ”saasteetonta” biomassaa. Huomattavaa oli laitoksen edustajan toteamus: ”meidän täytyy käyttää turvetta, koska..”
Muualla maakunnassa tehdään asioiden eteen työtä. Vammalassa sianlannasta etanolia, Köyliön Hallavaaraan biojätteiden käsittelylaitos, Lappi vaihtaa öljyn hakkeeseen, Vampulaan suunnitellaan suurehkoa biokaasulaitosta, Säkylään ja Honkajoelle etanolin valmistusta jne.
Jotta Kaanaan polttolaitos olisi oikeutettu käyttämään nimeä biopolttolaitos, tulisi poltettavan raaka-aineen olla mahdollisimman paljon todellista biopolttoainetta. Yksi mahdollisuus olisi käyttää enemmän peltobioenergiaa ja puuta sen eri muodoissa.. Nyt esiin tulleissa tiedoissa ei uhrata ajatustakaan peltobioenergian käyttämiseen. Yhteistyö kaupungin eri laitoksissa voisi olla parempaa mm. puun talteenotossa.
Kemira Pigments Oy iloitsee etukäteen saamastaan miljoonien eurojen suuruisesta hyödystä biopolttolaitoksen noustessa yrityksen tontille. Entä mitä saavat kaupunkilaiset?
EU on vähentämässä ilmeisesti kunkin maan (Suomi ei ole ollut vielä käsittelyssä) kasvihuonekaasujen päästöoikeuksia. Kaavailtu ennuste on yli kymmenen prosenttia. Jotta maamme kilpailukyky säilyy, myönnettäneen ilmaiset päästöoikeudet pääsääntöisesti teollisuudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuluttajat maksavat paljolti ostetut oikeudet kätkettyinä esimerkiksi energian hintoihin.
Mitä kuluttaja voi tehdä muuta kuin päivitellä energian hinnannousuja? Yksi jokaista koskettava päätös on muutos omissa elintavoissa siirtyä kuluttamaan entistä vähemmän. Pienet askeleet suurenevat, kun niitä on ottamassa kokonainen kansakunta toisensa jälkeen.