Turun hallinto-oikeus
Turun hallinto-oikeuden kirjaamo
Sairashuoneenkatu 2-4
PL 32
20101 TURKU
Pyydän Turun hallinto-oikeutta kumoamaan Porin kaupunginvaltuuston kokouksessaan 24.7.2006 kohdassa § 167 tekemän päätöksen, joka koskee konepajan ja kirkkorannan alueen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, koska se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia yleiskaavan eikä asemakaavan sisältövaatimuksia terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden osalta.Lisäksi hyväksytty asemakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen, koska se hävittää Reposaaren valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön ominaisluonnetta oleellisilta osin.
Erityisesti kirkon ja hautausmaan eteen rantaan suunnitellut rakennukset eivät sovellu esitettyyn paikkaan. Toteutuessaan koko ranta pengerrystöineen hävittäisi vuosisataisen näkymän. Myös kaavamuutos tuhoaisi yli 60 vuotta vanhan konepajatoiminnan ja sen historian.
Kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava ei ota huomioon Reposaaren ominaisluonnetta ja historiaa, vaan on tavanomainen standardiratkaisu omarantaiselle loma-asumiselle, vaikka mökkejä havainnekuvassa markkinoidaan ”huviloina” ja ”kalastajamökkeinä”.
Valituksen yksityiskohtaisempina perusteina esitän seuraavaa:
Voimassa olevassa asemakaavassa pääosa alueesta on osoitettu yritystoiminnalle. Kaupunki toteaa, ettei yritystoimintaa alueelle ole hakeutunut. Ponteva markkinointi ja asiasta tiedottaminen on ollut viime vuosina hiljaista tai puuttunut kokonaan, ei siis ihme, että tilanne on säilynyt nykyisellään.
Satakuntaliitto lausunnossaan mainitsee Satakunnan seutukaavan 5 merkinnät ja yleismääräykset. Näissä todetaan taajamatoimintojen alueella yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mm. meren rantojen rantavyöhykkeen osoitettavaksi ensisijaisesti virkistyskäyttöön tai muuksi vapaaksi rannaksi.
Hyväksytyssä asemakaavassa ei ole otettu huomioon seutukaavan asemakaavoitusta ohjaavaa vaikutusta eikä tehtyä kaavaratkaisua ole mitenkään erikseen perusteltu.
Kyseisen Reposaaren kaavamuutoksen ensimmäisissä versioissa esitettiin loma-asuntomessujen rantaa kiertävän eräänlaisen rantabulevardin. Nyt kaavamuutoksessa on loma-asuntojen rantatontit kaavoitettu siten, että tonttiin kuuluu jopa vesialuetta. Tämä estäisi luonnollisesti yksityisomistuksessa olevien tonttien kautta läpikulun. Näin koko rantamaisema ja vapaa rannan käyttö ”katkeaa” lomarakennusten kohdalla.
Nykyisen teollisuusalueen käyttäminen loma-asuntorakentamiseen on kyseenalainen.
Kokemäenjoen suuaukolle rakennettavan messualueen kohdalla ei tulisi puhua mainonnassa merinäköalasta. Rakennuspaikan rantavesiä kuormittaa jatkossa entistä enemmän mm. Kemira Pigments Oy:n jätevedet. Kyseisen yrityksen moniin laajennushankkeisiin haetaan paraikaa ympäristölupaa.
Näkymät eivät vastaa loma-asunnoille toivottavaa näköalaa. Kaikki alueen markkinointiin tähtäävä aineisto unohtaa Kemiran 100 metrisen piipun käryineen; samalle Kemiran alueelle ollaan suunnittelemassa kahta rinnakkaispolttolaitosta noin 70 ja 55 metrisine piippuineen. Matkaa alueelle on linnunteitse kolme kilometriä.
Suoraan vastapäätä on erittäin vilkasliikenteinen pengertie jota pitkin kulkee Tahkoluodon öljy- ja kemikaliorekat sekä Ahlaisiin päivittäin ajettavat kymmenet jäte- ja romunkuljetusautot. Tecnip Oy rakentaa kilometrin päässä valtavia öljynporauslautan osia ja sen jatkeena ovat Mäntyluodon sataman hallit, laiturit ja erilaiset rautaromu- ja ruoppausläjät. Varsinkin rautaromun lastaus satamassa aiheuttaa kovaa melua, joka vettä ja ilmaa pitkin siirtyy mm. kaavailulle lomarannalle. Onkin vaikea kuvitella alueesta muodostuvan vetovoimaista ja rauhallista loma-asumiseen soveltuvaa aluetta.
Kolmensadan metrin päässä sijaitseva kalasatama satoine lokkeineen ja kalanhajuineen ei sekään tue ajatusta viihtyisästä elinympäristöstä.
Kaavaehdotukseen on tehty lisämerkintä sataman ja Tecnipin melujen takia. On kuitenkin todettava, että lomarakennuksen rakenteisiin esitetyt desibelivaatimukset eivät estä melun kuulumista varsinaiselle alueelle: yksi kesämökillä oleilun lähtökohta lienee kuitenkin myös ulkoilmassa oleilu. Myöskään talojen sijainnilla ääntä ei voida estää valitun ruutukaavan takia.
Vaikka alue onkin tietyiltä tuulilta suojassa niin idän- ja pohjoisenpuoleisen tuulen vaikutusta ei ole otettu riittävästi huomioon. Korkea lähes kahden metrin kivilaituri ei kuulu tämäntyyppiseen rantarakentamiseen ja tulee estämään mahdollisten veneiden turvallisen kiinnittämisen näiden tuulien vallitessa.
Alueen muita terveysriskejä ei ole riittävästi selvitetty. Vuonna 2004 maaperän pilaantuneisuuden perusselvityksessä sen tekijä Ramboll Oy toteaa, että lisäselvityksiä tarvitaan. Yli vuosi tämän jälkeen asiaan herättiin ja koko 9,1 hehtaarin alueelta otettiin vain neljä uutta näytettä. Näytteiden määrää ei voida alueella vuosikymmeniä jatkuneen toiminnan vuoksi pitää riittävänä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen, vaikka Länsi-Suomen Ympäristökeskus ei ollut antanut vielä lausuntoaan, mitä saastuneen maan kanssa tehdään ja minkälaisiin kustannuksiin se voi johtaa. Toimenpide kuitenkin koskettaa jokaisen porilaisen lompakkoa.
Lisäksi uuden terveysriskin ja täysin kartoittamattoman tilanteen edessä ollaan, kun joudutaan ruoppaamaan tiettyjä alueita laiturirakenteita ja pengerrystä varten. Konepajalla tehtiin mm sotakorvauslaivoja, joiden maalauskäsittelyyn myrkkymaaleilla ei sen ajan tiedon valossa kiinnitetty huomiota. Muistettakoon tässä Vuosaaren telakan perustamisvaiheen ongelmat.
Toinen ruoppauksessa esiin tuleva ongelma on Vuorikemian alkuaikoina holtittomasti veteen laskemat jätevedet. Niiden mukana pohjaan aikanaan varastoituneet sedimentit lähtevät liikkeelle aiheuttaen vesien tilassa muutoksia aina kalakantaan saakka.Todettakoon, ettei kaavamääräyksissäkään ole otettu huomioon ruoppauksen tuomia lisäselvitystarpeita edes selvitysehtoina.
Oman lukunsa muodostaa kaavaa kohtaan tehtyjen kuuden muistutuksen huomioonottaminen. Jotkut muistutuksissa tehdyt huomautukset ovat vaikuttaneet kaavaan vain muodollisesti. Esimerkiksi tervaleppäpuuston suojelemisesta määrätään: ”tulee kiinnittää erityistä huomiota ja pyrkiä siihen, että sitä säilytetään mahdollisimman paljon”.(vrt. kalastajamökkialue)
Käytännössä kuitenkin olemassa olevaa puustoa hävittää jo suunnitelmassa mökeille menevät tiet. Lisäksi koko ranta-aluetta joudutaan tältä alueelta pengertämään tulvavaaran takia. Näin määritelmä jää vaille mitään käsitystä tervaleppien lopullisesta säilymisestä.
Myös muita vastaavia epämääräisyyksiä löytyy, ja kuten kaupunki itsekin toteaa: ”muutokset ovat vähäisiä eikä näin ollen ole tarpeen pistää kaavaa uudelleen esittelyyn.” Jos ajatellaan reposaarelaisten tai kenen tahansa ei kaavoitusekspertin mahdollisuuksia löytää ja verrata tehdyt muutokset, niin tilannetta on maallikon vaikea ymmärtää. Nyt jää vallalle käsitys ettei kaavaan muistutuksissa ja asiantuntijalausunnoissa vaadittuja tarkistustarpeita ole riittävästi tehty, koska se olisi edellyttänyt uudelleen kaavan nähtäville asettamista.
Edellä olevan johdosta pyydän, että Turun hallinto-oikeus kumoaa Porin kaupunginvaltuuston asemakaavan hyväksymispäätöksen 24.7.2006 § 167 maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena.
Tapio Meri
Uniluodonkatu 11
28880 Pori
p. 0440 455 970
Liite: päätös, johon haetaan muutosta ja selvitys valitusajan alkamiskohdasta