Arkisto: joulukuu 2006

Kohtaamisia 5 Costa Rica

perjantaina 15. joulukuuta 2006

Costa Rica, maa ilman armeijaa. Nimi on tutumpi kahvimerkkinä kuin itsenäisenä maana. Sen maine lintuparatiisina oli minulle tuttu, ehkäpä myös olin kaupassa nähnyt sieltä tuotuja banaaneja.

Costa Rican, kuten monen muunkin Väli-Amerikan suurin ongelma on metsien häviäminen laiduntamisen ja maanviljelyksen sekä nopeasti paisuneen turismin takia. Yhä kiihtyvällä tahdilla vähäiset rantamaisemat hävitetään ja tilalle nousee valtavia lomakeskuksia. Valtio on aloittanut suurisuuntaisen uusien metsien istutustyön ja nähtäväksi jää, mikä on lopputulos.

Uusien taimien istutus on aiheuttanut suurta tuhoa lähinnä maaperän eroosion takia. Jatkuvat sateet (paikoitellen jopa 10 metriä vuodessa!) kuljettavat pehmeää maata mennessään, rikkovat teitä ja aiheuttavat ongelmia juuri istutetuissa puissa (usein banaanipuita). On laskettu että enää viitisen prosenttia alkuperäisestä metsästä on enää puistojen ulkopuolella.

Costa Rican tunnuslintu Costa Rican liskoja

Maan alkuperäinen eläimistö on joutunut pakenemaan kansallispuistoihin ja tämä on tuonut puolestaan salametsästäjät paikalle. Ongelma on paikoitellen niin suuri, että käydään vakavia keskusteluja sulkea tietyksi ajaksi puisto kävijöiltä, jotta salametsästäjät saadaan kiinni.

Costa Rican nopeasti lisääntyvä turismi, nyt jo yli miljoona kävijää joka vuosi, on johtanut suurten lomakylien rakentamiseen. Paitsi että ne hävittävät vielä neitseellisiä rantoja, ne useimmiten ovat ulkomaalaisten omistuksessa. Costaricalaisen eli ticon ylpeys on kovalla koetuksella heidän nähdessään tarjoilijoina ja siivoojina pääomien valuvan maasta pois. Hyvä kysymys onkin kestääkö maa yhä lisääntyvät turistivirrat.

Yhtenä vakavana ongelmana täälläkin on infrastruktuurin puute. Nopea turismin kasvu on ja siitä rahastus on unohtanut monissa paikoissa esimerkiksi jätevesien puhdistuksen. Sadat hotellit laskevat jätevetensä suoraan jokiin. Maantieverkostoa ei ole mitoitettu tällaisille turistivirroille, San Josen liikenne on sanalla sanottu ”mielenkiintoinen”.

Maan talouden yksi kulmakivi on banaanien kasvatus ja vientikauppa. Ikävä vain, että banaanien viljely on tuonut pahoja ongelmia maalle. Erilaiset parasiitit ja homesienet ovat johtaneet laajamittaiseen kasvintorjunta-aineiden käyttöön. Näiden vaikutus maaperään ja ihmisiin on vielä osittain selvittämättä. Osa työntekijöistä on kuitenkin sairastunut, mikä esiintyy esimerkiksi sterilisaationa tai raskauden keskeytymisenä..

Banaanit kääritään kasvuvaiheessa nopeamman kypsymisen ja tuhohyönteisten välttämiseksi sinisiin muovipusseihin. Pussit on käsitelty kemiallisilla aineilla, jotka tappavat banaaniin alkuvaiheessa pesiytyneet tuholaiset. Muovipussit jäävät monesti luontoon aiheuttaen eläimistössä mm. tukehtumiskuolemia. Ne joutuvat vesistöihin ja muodostavat herkästi patoja, jolloin taas veden aiheuttama eroosio vahingoittaa luontoa. Samalla pusseissa olevat myrkyt saastuttavat ympäristöä ja ovat vaarana monille vesistöissä oleville pieneliöille.

Costa Rican pinta-ala on vain 51.000 neliökilometriä eli lähes kaksi kertaa pienempi kuin Lappi. Miten tämä maa voi ottaa vastaan jatkuvasti kasvavan turistivirran menettämättä lopullisesti identiteettiään, siinä on tämän kauniin ja ystävällisen maan suuri ongelma.

Kohtaamisia 4 Panama

torstaina 14. joulukuuta 2006

Hurjat luvut Panaman eläintarhan kotkansuojelukohteessa: 1950 Panamasta 60 % metsää, 1995 60 % hävitetty metsistä ja 2005 5 % jäljellä näistä metsistä. On kuin kilvan yritettäisiin tuhota vähäisetkin sademetsien rippeet.

Nyt uhka on Dariénin yllä. Ainutlaatuinen lähes 600 000 hehtaaria käsittävä suojeltu ikimetsä on joutumassa hävityksen kohteeksi. Korruptio, maan todellinen syöpä jäytää hallitusta myöden ja oman edun tavoittajat haaveilevat tieyhteyttä koko metsän halki aina Kolumbian rajalle asti. Jo nyt tie työntyy sinne suuntaan ja yhä syvemmältä metsän kätköistä kaadetaan suurimmat puut. Runsaan 15 vuoden kuluessa on Dariénin alueen sademetsistä hävitetty yli 80.000 hehtaaria.

Pelkkä puiden kaato johtaa maaperän nopeaan muutokseen. Aluetta miehittävät yhä useammat puunkorjaajat, mikä tuo tullessaan lisääntyvää väestöä. Puunkorjaajia seuraavat joukot miehittävät kaadetut alueet ja alkavat muuttaa sitä viljelykelpoiseksi. Kuitenkin jättipuiden kaataminen on repinyt maan sellaiseksi, että rankkasateet huuhtovat nopeasti hedelmällisen maan pois ja karjankasvatus vaikeutuu. Onkin laskettu puolet koko maaperästä olevan huonoa sateiden johdosta, rinnemailla luku nousee jopa 75 %:iin..

Vesien likaantuminen on yksi Panaman ekologisista ongelmista. Esimerkiksi Panama Cityssä on käytössä paljolti aikanaan amerikkalaisten kanavan ympäristöön tekemiä puhdistamoja, jotka nyttemmin ovat auttamattomasti alimitoitettuja. Näin likaiset vedet ovat todellisena uhkana koralleille ja koko meren ekosysteemille.

Toinen ongelma on Ecuadorin tapainen eli laajamittainen mangrovepuustojen hävittäminen, joka muokkaa meren ekosysteemiä. Tähän on vaikuttanut ei ainoastaan katkojen viljelyaltaat, vaan myös lukuisten loma-asuntoalueiden ja kaupunkien laajeneminen rannikolla.

Panaman kanavaa

Uutena uhkana on suunniteltu Panaman kanavan laajennustyö. Nyt esitetyt suunnitelmat tulisivat tuhoamaan koko Gatún-järven ekosysteemin veden muuttuessa suolaiseksi. On olemassa kuitenkin parempi ratkaisu, joka ei ainoastaan säästäisi järveä, vaan myös olisi huomattavasti edullisempi. Kuitenkin Väli-Amerikassa tietyt valinnat tehdään takahuoneissa, joten nähtäväksi jää kumpi ratkaisu valitaan.

img_0278a.jpg

Toinen pääkaupunkikuvaa valtavasti muuttanut toiminta on pilvenpiirtäjien uskomaton määrä. Paitsi valmiita rakennuksia, niin nyt monet keskustan korttelit täyttyvät 20–40 kerroksisista betonirakenteista. Malli on selvästi haettu Yhdysvalloista ja ilmeinen tarkoitus on houkutella amerikkalaiset rikkaat eläkeläiset Panamaan asumaan. Onhan maan tämänhetkinen hintataso kuitenkin paljon Yhdysvaltoja halvempi. Miten sitten asuttaminen tulee onnistumaan, se nähtäneen tulevaisuudessa. Kaupunkilaiset puhuvat mielellään rakennusten olevan kolumbialaisten huumekartellien rahanpesupaikkoja. Oli niin tai näin, niin tosiasia on, että uusimpien pilvenpiirtäjien asunnoissa ei juuri iltaisin valoja ole. Rahoja sijoittamalla ainoastaan rakennuksiin unohdetaan koko infrastruktuuri. Niinpä kaupungin katujen autoliikenne on täysin kaaosmainen, viemäriverkosto alkeellinen ja vedensaanti vaikeutunut. Esimerkkinä voisi vaikkapa todeta kerrostaloasuntojen pyykkipäivän jätevedet; ne lasketaan monesti suoraan kadulle.

Panama on rikas valtio, jota Yhdysvallat tukee monin tavoin. Panaman kanavaan maalla on vielä voimakas yhteys. Maahan on amerikkalaisten tukemana perustettu useita luonnontutkimusalueita. Kuitenkin maan tulisi rakentaa itsestään muiden maiden politiikasta vähemmän riippumattoman itsenäisen valtion.

JÄTTEENPOLTTOLAITOS KAANAASEEN?

tiistaina 12. joulukuuta 2006

  

SK:n pääkirjoitus (18.11) käsitteli Porin Kaanaaseen mahdollisesti rakennettavaa jätteenpolttolaitosta. Muutamien aikaisempien kirjoitusten tapaan artikkeliin liittyi muutamia asiavirheitä ja epätarkkuuksia.

Kirjoituksessa väitetään erityisesti vihreiden vastustavan jätteenpolttoa ja suosittelevan kierrätystä ja “säästämistä”. Todettakoon, että kyseiseen polttolaitokseen kohdistuneet valitukset perustuivat mm. ympäristölain pykälään, joka vaatii useampiin projekteihin yhtaikaa ympäristölupaa haettaessa niitä käsiteltävän samassa lupahakemuksessa (eikä kuten Kaanaan tapauksessa kutakin erillisenä tapauksena). Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen hylättyä Turun Orikedon jätteenpolttolaitoksen ympäristöluvan juuri tämä seikka oli yhtenä perusteena.

Suomessa Suomen Luonnonsuojeluliitto on yksiselitteisesti asettunut vastustamaan jätteenpolttolaitoksia. Tämä ei tarkoita yhtä kuin Vihreät, joista useat ovat valmiit hyväksymään jätteenpolttolaitoksen, kunhan jäte on ensin lajiteltua.

Oudolta tuntuu lehden kanta kierrätykseen ja “säästämiseen”. Jos tavoite kierrätyksessä on maassamme 70 %, niin tavoitteesta puuttuu vielä neljännes. Todettakoon, että luvun saa myös ylittää. Myös lehden sarkastinen tokaisu: “säästämiseen” lainausmerkkeineen on kovin epäonnistunut uutisointi. Tämäntyyppiset toteamukset ainoastaan ruokkivat ihmisten mielialoja tuottaa polttoainetta tulevaan laitokseen.

Myöskään ihmisten ajatuksia ei tule ohjata ajattelemaan että laitos jotenkin laskisi jätehuoltokustannuksia. Tähän asiaan yleisötilaisuudessa ollut asiantuntija totesi suunnilleen: “no, ei ehkä laske, mutta saattaa hidastaa kustannusten nousua”.

Mitä tulee lehden toteamukseen liikenteen lisääntymisestä, voidaan todeta Kaanaan tapauksessa sen suuntautuvan jo nyt vilkkaalle “yksisuuntaiselle” tielle 120–160 päivittäisen kuorma-auton voimalla. Avoimista kaatopaikoista on helppo olla lehden (ja EU:n!) kanssa samaa mieltä.

Lopuksi: Pori Energia siunatkoon päätöksen siirtää jätteenpolttolaitoksen rakentamista nyt kun jo samalle alueelle haetaan kiivaasti lupaa rakentaa biopolttolaitos, jonka pääpolttoaineena tulee olemaan turve – materiaali joka saastuttaa kaikkein eniten ilmaa hiilidioksidipäästöillä. Laitos siis joutuu ostamaan päästöoikeuksia, jotka viime kädessä tulevat kuluttajien ja vähäisin osin teollisuuden maksettavaksi. Kun vielä lasketaan mukaan investointikustannukset jotka nekin tavalla tai toisella maksaa kuluttaja, niin riittäköön nyt aluksi yksi polttolaitos! 

i