Paikkakunnan valtalehdestä Porissa olemme saaneet lukea, että kantakaupungin yleiskaavassa tavoitellaan luontoa säästävää asumista ja työssäkäyntiä. Koko rakennetta kehitetään pakettiratkaisuna, jossa mm. työssäkäynti ja siihen liittyvä joukkoliikenne näkyisivät. Tyydytyksellä on todettava, että samaa ajatusta yritetään soveltaa myös nauhakaupunkimallina. Aika näyttää, miten kaavoittaja tulee onnistumaan. Olisiko tässä ideaa alkaa myös kehittää jokivarren kaupunkien ja kuntien yhteenliittymää ja samalla valmistella Suurporista ekologista mallikaupunkia paljon muussakin kuin kaavoituksessa?
Ensimmäinen ajatus, joka liittyy juuri kaavoitukseen, on joukkoliikenne, sen rakenne ja tukitoimet. Lienee utopistista ajatella raitiovaunuja Suurporiin, mutta joustava raideliikenne nykyisen Kokemäen suunnasta lienee helpommin järjestettävissä. Rautateiden kuljetuskapasiteetti on lähes rajaton. Nyt solmittu lisääntyvä rikasteen kuljetus Mäntyluodosta Harjavaltaan antanee mahdollisuuden myös muunlaisen materiaalivirran käsittelyyn. Kokemäen seudulla voisi olla radan varrella terminaali, josta tavara lähtisi junalla esimerkiksi satamaan tai sen lähistöllä oleviin romun käsittelylaitoksiin.
Mitä Suurpori voisi tehdä tullakseen mallikaupungiksi? Paraikaa maailmaa vavisuttaa pelko ilmaston lämpenemisestä. Jospa Pori ottaisi yhdeksi haasteeksi vähentää päästöjä aluksi vaikkapa 30 %. Lähdetäänpä pien- ja rivitaloista. Kaupunkijätin tulisi heti perustaa useampia täysin riippumattomia energianeuvojia, joilla on rakennustekninen koulutus. On vaikea ymmärtää miksi kolmijäseninen perhe rakennuttaa itselleen yli 200 neliömetrin asunnon. Rahaa ja energiaa ei voisi turhempaan käyttää. Kohtuukokoisten rakennusten tulee olla matalaenergiaperiaatteella rakennettuja riittävine eristyksineen ja suhteellisen pienine erikoisikkunalaseineen.
Entäpä lämmitysmuoto? Talotehtaiden suunnittelijat pitää ”määrätä” esittämään rakentajalle muuta lämmitystapaa kuin suoraa sähkölämmitystä, niin helppoa kuin se suunnitteluvaiheessa onkin ehdottaa. Uuden suoran sähkölämmityksen kuten myös öljylämmityksen rakentajalle tulisi määrätä erillinen saastevero. Keskuslämmitykseen tulisi suositella bioenergiaa käyttävää keskuslämmitystä yhdistämällä siihen mahdollisuuksien mukaan aurinkoenergia ja/tai varaava bioenergiaa polttava takka.. Erikoisen suositeltavaa olisi maalämpöpumppujen hyödyntäminen. Muita hyviä ratkaisua mallikaupungin rakennussääntöihin ovat neuvot pelletti- ja hakelämmityksistä.
Vanhojen sähkölämmitystalojen energiaa säästäväksi lisäratkaisuksi tulisi määritellä aina vähintään ilmalämpöpumppu. Jos rakennuksen tila ja varusteet antavat mahdollisuuden, niin tulee harkita esimerkiksi pellettitakan asennusta. Monet pellettitakat ovat jo niin keveitä, että perustuksia ei tarvitse vahvistaa. Pihamaan ollessa riittävän suuri voidaan vanha lämmitysmuoto korvata maalämmöllä. Sen sijaan energia-avustustakin saavaan kaukolämpöön siirtymistä tulee harkita pientaloissa. Saatava rahallinen avustus 10 % on tietenkin apu, mutta valistunut energianeuvoja ohjaa mieluimmin vanhan öljylämmityskattilan uudeksi polttoaineeksi bioenergiaa käyttävän ratkaisun (avustus 15 %). Kaukolämpöä tuotetaan paljolti fossiilisilla polttoaineilla mikä lisää omalta osaltaan ilmaston lämpenemistä. Lisäksi kaukolämpö on monopolinen tuote, jonka hinnankorotukset tulevat ilmoitusluontoisesti koska tuottaja vain niin haluaa. Näin on asia myös sähkön siirtohinnoissa.
Suurporin alueella olisi monia maatiloja. Niiden lämmitysmuodot ovat suhteellisen helppoja uusia vähemmän saastuttaviksi. Metsäbioenergia ja sen käyttö eri muodoissa antaa monelle tilalle mahdollisuuden valita puhtaampi energia. Vallan hyvänä ratkaisuna olisi maatiloilla eräänlainen osuustoiminta. Jo nyt maassamme on siankasvattajien muodostamia yhteisöjä, jotka toimittavat lannan rakennettuun käsittelylaitokseen. Tällöin lannasta saadaan melko pienin kustannuksin biokaasua, jota puolestaan voidaan käyttää tilan lämmitykseen ja sähkön tuotantoon. Biokaasun valmistuksessa voidaan toki käyttää metsän korjuutähteitä, olkia jne. Viljatiloilla voidaan siirtyä osittain energiakasvien viljelyyn riippuen kuinka kaukana lähin polttolaitos on.
Nykyisten kuntien asutuskeskuksiin tulee tehdä pieniä alle 10 MW:n laitoksia, jotka toimittavat sekä sähköä että lämpöä. Näin yhteistuotannossa saadaan polttoaineen energiasisällöstä jopa yli 80 % talteen. Päästöjen vähennys on lähes kolmannes vähemmän kuin jos toimitettaisiin sähkö ja lämpö erillisissä voimaloissa.. Luonnollisesti pääpolttoaineena olisi bioenergia sen eri muodoissa.