Satakunnan Kansa 24.1.07 ”Jätteen poltto saa myötätuulta”, Helsingin Sanomat viikkoa aikaisemmin: ”Ruotsin polttolaitokset tukehtumassa kotitalousjätteen vyöryyn”. Ristiriita tuntuu melkoiselta: ”mallimaamme” polttolaitokset ovat hukkumassa roskaan, meillä esitetään polttolaitosten lisäämistä.
Uudet määräykset ja tavoitteet vähentää jätteen viemisestä kaatopaikoille vaatii, että jotakin tulee tehdä paisuvalle jätemäärälle. Nyt esitetty ajatus jätteenpolttolaitosten lisäämiseen maassamme perustuu kuitenkin vääriin oletuksiin. Kyseessä on esitys, jossa kaikki jäte poltetaan sellaisenaan ja saatu lämpö käytetään hyödyksi lämmitysenergiana. Tällöin kalliiden laitosten tulisi koko elinikänsä saada määrätty määrä jätepolttoainetta. Mitä useampi tällainen laitos olisi, sitä vähemmän ihmisillä olisi mielenkiintoa lajitella jätteensä. Onpa jopa esitetty, että kotitalouksien tulisi saada korvaus toimittamastaan raaka-aineesta.
Tässä tuleekin tehdä ero jätteiden kahdesta eri polttotavasta eli rinnakkais- ja massapoltosta. Massapoltto tuottaa suuremman osan energiastaan lämpönä (70–80 %) ja sähköä vain 20–30 prosenttia. Ruotsissa kotitalousjätteiden kasvun syynä massapolttolaitosten varastoissa on lämmennyt ilmasto ja ihmisten piittaamattomuus lajitella jätteitä.. Niitä ei polteta enempää kuin mitä lämmitykseen energiaa tarvitaan. Tilanne olisi toisin, jos tämä energia voitaisiin suunnata suoraan esimerkiksi teollisuuden ympärivuotiseen tarpeeseen.
Rinnakkaispolttolaitoksessa polttoaineen määrää ja laatua voidaan vaihdella. Tavallisimmin polttolaitokseen on viety sekä kaupan että teollisuuden alkulajiteltua jätettä, joka näin muodoin on suhteellisen tasalaatuista. Saatu lajiteltu jäte on myös poltettu teollisuuden omissa kattiloissa.
Miten sitten raaka-ainetta erityyppisiin polttolaitoksiin olisi saatavissa.? Mahdollisen polttolaitosbuumin vallitessa unohtuu jätteiden kierrätys. Päijät-Hämeen Jätehuollon alueella tehty tutkimus kertoo, että kaatopaikalle joutuvista jätteistä lähes 70 % olisi kierrätyskelpoista ja toisaalta 90 % polttokelpoista.
Yleinen vastakkaisasettelu Suomen ja Euroopan maiden on osittain harhaanjohtava. Ruotsissa ja Saksassa esimerkiksi lämpö ja sähkö tuotetaan pääsääntöisesti erillään eli lämpöä jätteistä ja sähköä ydin-, kivihiili- ja vesivoimasta. Jo yksistään ilmastomuutoksen johdosta voidaan sanoa, ettei lämmön lisätuotantoon maassamme ole suurempaa tarvetta. Jos taas sähkön tuotantoa pitää lisätä jätteenpolton takia, ollaan menossa väärään suuntaan juuri huonon hyötysuhteen takia.
Tärkeimmäksi jätteidenkäsittelystrategiaksi tulisikin asettaa ei poltto, vaan jätteiden ehkäisy. Tätä voidaan vauhdittaa mm. jäteverolla. Toiseksi kierrätystä tulee tehostaa lisäämällä informaatiota ja hankkimalla jäteasemille jäteastiat erityyppisille jätteille. Vasta kolmantena seuraa lajitellun jätteen toimittaminen uuden sukupolven kaasutuslaitoksiin, jolloin saatu tuote voidaan jalostaa joko edelleen poltettavaksi tai liikenteen polttoaineeksi.. Varsinaisen massapolttolaitoksen aika alkaa olla jo ohitse.