Perjantai 17.8.2007. Yli 200-päinen valkoposkihanhiparvi laiduntaa Yyterin golfkentällä juurikaan välittämättä ihmisistä, jotka pikkukärryineen kulkevat etsimässä lyömiään golfpalloja. Paikalle saapuu mieshenkilö, jonka kanssa sukeutuu keskustelu hanhien aiheuttamista vaivoista. Puolustelen valkoposkien kykyä veloituksetta lannoittaa laidunaluettaan ja siten pitää kentän ruohikon elinvoimaisena.
Mitkä ovat ne suurimmat ongelmat sitten? Mies kertoo nähneensä golfkärryjen pyörien tahraantuneen hanhien ulostuksista ja hän itse on astunut pari kertaa hanhen pötkylään liaten näin valkoiset hienot kenkänsä.
Kauhistelen tapahtunutta samalla varovaisesti tunnustellen hänen suhtautumistaan ylipäänsä valkoposkihanhiin. Vastauksen olisin toki arvannutkin: lintu on kaunis, pitää toki rumaa ääntä, mutta hänellä ei ole mitään niitä vastaan, kunhan eivät ole minun pelaamallani golfkentällä.
Tapahtuneesta tulee mieleen Reposaaren (ja varmasti monen muunkin paikkakunnan) tuulivoimahankkeet. NIMBY-ilmiö (Not In My Back Yard) eli siis tuulivoima on tervetullutta ja hyvä lisä saasteettomille energiantuottomuodoille, mutta ei minun takapihalleni…