Mekla Blogi

Helmikuun 20. päivä 2010 Funchal, Madeira. Saarella sataa yhdessä päivässä enemmän kuin keskimäärin kuukaudessa, ja etelärannikolla oleva saaren pääkaupunki saa kokea yhden historiansa pahimmista tulvista. Kaupungin läpi kulkevat paikoitellen neljäkin metriä korkeat uomat täyttyvät mudalla ja hurjana juoksevana vetenä vierittäen mukanaan satojatuhansia kiviä. Kiviä, joita madeiralainen ihmettelee niiden pyöreyden takia. Vulkaaninen kiviaines pyöristyy vesivirran juoksussa ja nousee osittain uomasta kadulle. Kivet ja muta vievät mennessään niin Monte-vuorella olevan kappelin kuin kadun huoltoaseman, niin kauppaliikkeiden kalustoa kuin kaduille pysäköityjä autoja. Ihmisiä kuolee yli neljäkymmentä, osa vainajista katoaa tietämättömiin.

Maaliskuuun 20. päivä 2010 Funchal, Madeira. Kuukausi on kulunut ja kaupunki on kaunistanut kasvojaan jo pitkään 24 tuntia vuorokaudessa. Kaivinkoneet ovat aukaisseet uomaa nostamalla jokeen ajettujen maansiirtoautojen lavoille tonneittain joenpohjalla jäänyttä osittain pyöreäksi hioutunutta kiviainesta. Maa-aines siirretään mahdollisten uusien sateiden vuoksi ensiksi aivan Marinan eteen, josta se aikanaan rahdataan proomuilla avomerelle. Jo nyt oli näkyvissä laitureiden vieressä ruoppausta. Kaikkiaan on ihmeteltävä jokiuoman avaustyön nopeaa tapahtumaa: paikallinen haastateltava kun kertoi uoman olleen metrin verran yli äyräittensä.

Kaupungin rakennukset ovat säilyneet melko hyvin. Katutasossa olevat liikehuoneistot ovat kärsineet paikoitellen pahiten veden ja mudan tunkeutuessa näyteikkunoiden läpi myymälöihin ja vieden osan myyntitavaroista mennessään. Vieläkin muutamassa maan alle rakennetussa autotallissa kaivettiin mutaa esiin; monissa myymälöissä surisivat puolestaan rakennuskuivaajat. Turistikauden jo osittain alettua oli liikkeiden ehostus ja uusien työtasojen ja tiskien asennus täydessä käynnissä.
Funchalin monet vaurioituneet kohteet kohenivat viikon aikana uskomattoman paljon. Uutta asvalttia, betonivaluja, siltojen turvakaiteita, sähköasennuksia, mainoskylttejä, liikennejakajia ilmestyi uusia lähes päivittäin.
Turistin elämää katujen hyörinä ei pahemmin häiritse. Kaikki palvelut toimivat, ravintolat eivät esimerkiksi vanhassa kaupunginosassa ole kärsineet yhtään: grillattu sardiini on yhtä hyvää kuin aikaisemminkin!
Julkinen liikenne pyörii lähes entisellään, jokin tie on tosin vuoristossa poikki ja vaatii kiertotietä, mutta paikallinen infopiste antaa näistä tietoa.

Entäpä se Madeira, jonka takia monet sinne lähtevät eli vaeltamaan pitkin saaren monia levadoja? Tämä loistava kastelujärjestelmä on ajan myötä antanut mahdollisuuden myös kulkea niiden viereen syntyneillä kapeilla poluilla. Ne kävijät joille tämä on tuttua muistavat tiettyjen polkujen kulun vaativan kylmäpäisyyttä huimaavien äkkijyrkkien vuorenseinämien reunamilla. Nyt muutamat levadat ovat mutavyöryjen johdosta suljetut mutta kymmenet muut antavat kulkijalle tarpeeksi turvallisia polkuja. Kysy varmuuden vuoksi matkajohtajaltasi tai informaatiosta lisätietoja.

Madeiran helmikuun tulva muokkasi tietyt rinteet vuorilta uudelleen. Ihmisen pienuus näkyi voimattomuudessa mutatulvien ja kivivyöryjen edessä. Saari kuitenkin on valmis ottamaan kävijän omakseen vastoinkäymisistä huolimatta. Tervemenoa niin uima-altaan reunalla loikoja kuin vuorten kukkaloistossa asteleva luonnonystävä. Ette tule pettymään!

STT julkaisi 25. maaliskuuta uutisen eri energiamuotojen valmistuskustannuksista. Sen mukaan ydinvoima on huokeaa ja sitä verrataan hinnassa tuulivoimaan. Artikkelissa todetaan myös, että kivihiilellä tuotettu sähkö on sekin halvempaa kuin tuulivoimalla tuotettu. Olisiko yksi syy tähän, että Suomen kaksi ydinvoimalayhtiötä Fortum ja TVO ovat maamme suurimmat saastuttajat. Vuosina 2005-2015 näiden rakentamat ja suunnittelemat uudet voimalat tuottaisivat yli 10 prosenttia Suomen sähkön ja lämmön tuotannon koko päästöistä pitkälti juuri kivihiilivoimaloittensa kautta.
Uutistoimistot vertaavat mielellään ydin- ja tuulivoimaa, niin erilaisia kuin ne ovatkin. Nyt kyseisessä artikkelissa keskitytään tämän päivän hintaan. Artikkelin mukaan hinta voisi olla lähes kuusi miljardia, jotkut ulkomaiset asiantuntijat puhuvat seitsemästäkin miljardista.
Tosiasia, jonka ydinvoimaa tuottavatkin myöntävät, on, että lisärakentaminen nostaisi varmasti kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti huomattavasti hintaa (ja lisää toimitusaikoja). Ydinvoiman lopullinen hinta selviää vasta tulevaisuudessa, kunhan voimalan purkutyöt ja ydinjätteen sijoitus on hoidettu. Viimeiset laskelmat osoittavat purkutöiden olevan kaksi kertaa kalliimpaa kuin uuden rakentaminen.
Tuulivoiman tuotantohinta tulee laskemaan, nykyinen hintavertailu kun perustuu pienempiin, osittain vain yhden megawatin (MW) hajalleen sijoitettuihin tuulivoimaloihin. Tekniikka on kuitenkin ajanut jo näiden ohitse. Nousevat voimalat ovat enemmälti vähintään kolmen MW:n voimaloita sijoitettuina tuulivoimalapuistoihin.
Suomalainen insinööritoimisto Pöyry on esittänyt, miten ydinvoimalla tuotettavan sähkön hintakäyrä leikkaa vuonna 2020 tuulisähköllä tuotetun ja seurauksena on pysyvä ydinvoimasähkön kalliimpi hinta.
Saman asian esitti hiljan Lappeenrannan teknisen yliopiston uusiutuvien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen. Hänen mukaansa hinnat olisivat jo kymmenen vuoden kuluttua samalla tasolla eli aikana, jolloin seuraava mahdollinen ydinvoimala aikaisintaan voisi käynnistyä. Kun ydinvoimalaitosten omistajat itse ilmoittavat voimaloiden alkavan tahkota rahaa vasta 20 vuoden käytön jälkeen, herää kysymys, miksi suunnitella lisärakentamista ydinvoimaa varten?