Arkisto: heinäkuu 2010

Turve, monihaitallisin energianlähteemme

sunnuntaina 18. heinäkuuta 2010

Veli Pohjonen pahoittelee turpeen kohtelun kovenemista (SK 12.7.) Mielipidekirjoituksessa käytetty verbimuoto ”noussee” saattaa antaa täysin väärän kuvan turpeen energiaverotuksen kohoamisesta. Väärinkäsitysten välttämiseksi muutama kommentti asiaan. Todettakoon heti aluksi, että aikaisemmin turpeella ei mitään energiaverotusta ole ollutkaan..

Valtioministeriön (VM) ehdotuksessa uusille energiaverotuksille turve on aivan oikein kirjattu fossiiliseksi polttoaineeksi. Sen tuottamat hiilidioksidipäästöt (CO2-päästöt) ovat maamme energialähteistä kaikkein suurimmat. Paitsi ilmastonsaastuttajana turpeen aiheuttamat ongelmat näkyvät lisäksi mm. vesistöissä sekä eläinlajistossa että jokapäiväisessä elinympäristössämme. Myös lämmöntuotto turpeella voi osoittautua ongelmalliseksi. Jo parin vuoden säilytyksen jälkeen se on varastoituna menettänyt suurimman osan energiansisällöstään. Muistissa kansalaisilla lienee myös turpeen nosto-ongelmat sateisen kesän jälkeen pari vuotta sitten.

Veli Pohjosen kammoksumaa turpeen energiaverotus ei VM:n mukaan perustu CO2-päästöille. Ehdotuksen kustannusvaikutus on mitätön verrattuna esim. kivihiileen. Nyt ehdotettu muodollinen verokorotus on 3,9 €/MWh. Jos korotus olisi yhtä suuri kuin kivihiilelle, hinta olisi 19 €/MWh.

Pohjonen repäisee kevyesti polttoturpeen päästöille ratkaisun ehdottaessaan että CO2 siepataan talteen ja upotetaan maan uumeniin. Samaan hengenvetoon hän ehdottaa Meri-Poriin rakennettavaksi uuden turvevoimalan jo kahden käynnissä olevan kivihiilivoimalan lisäksi! Hänen ehdotuksensa onkin syytä ottaa kevyeksi kesäletkaukseksi, Jo nyt käynnissä olevat hiilivoimalat ovat osittain tyhjäkäynnillä eivätkä siten liene omistajille mikään kultakaivos. CO2:n ”sieppaus” ei ole sekään aivan yhdentekevä temppu ”sieppauslaitoksen” tarvitessa prosessiinsa energiaa mikä on pois markkinoitavasta energiasta. Meri-Poriin kaavaillun laitoksen tarkoitus on kivihiilen polttokaasuista CO2:n osittainen poistaminen. Rakentaminen on riippuvainen siitä kenelle valmistajalle EU aikanaan rahat myöntää. Suomen suurimmat ilmastoa saastuttavat energiatuottajat Fortum ja TVO ovat kyseistä tuotantolaitosta olleet ajamassa yhteistyökumppaninaan Siemens..

Vaikka turve onkin monihaitallisin energianlähteemme ja ilmastomme suuri saastuttaja, sen käyttöä ei noin vain voida lopettaa lyhyellä aikavälillä. Kuitenkin muiden fossiilisten polttoaineiden tapaan pitää myös turpeen käyttöä nopeasti vähentää. Tähän toivottavasti hallituksen syksyinen ”risupakettiratkaisu” tuo uusia mahdollisuuksia. Päämääränä tulee olla sähkön- ja lämmön yhteistuotanto laitoksissa joissa energialähteinä ovat bio-, metsä- ja peltoenergia.

Panostusta uudistuviin energialähteisiin

torstaina 15. heinäkuuta 2010

Ari Rantanen (SK 3.7.) otsikoi kirjoituksensa ”Satakunnasta johtava energiamaakunta”. Otsikon tekstiin on helppo yhtyä, keinojen tulisi vaan olla ydinvoimavapaita. Rantanen kirjoittaa, että voimme ylpeänä sanoa olevamme Suomen johtava energiamaakunta. Valitettavasti ylpeyden päälle lankeaa synkkä totuus: olemme pikapuolin Euroopan suurimpia ydinjätteen tuottajia.

Kirjoittajan mielipiteen kanssa tuulivoiman ja biovoiman lisäämisestä ei voi olla kuin samaa mieltä. Mukaan tulisi liittää vielä ainakin aurinkoenergia ja maalämpö sekä laaja neuvontatyö energian eri säästömahdollisuuksista niin kuluttajille kuin suunnittelijoille. Kuitenkin nyt kiireellä läpiajettu ydinvoimaloiden lisärakentamispäätös voi osittain hidastaa uusiutuvien energiaratkaisujen löytämistä huolimatta maatamme sitovasta päätöksestä vähentää kasvihuonekaasuja.

Satakunnan ja koko maan saamiseksi todelliseksi puhtaan energian tuottajaksi vaikeuttavat muun muassa metsäteollisuuden vähäiset panostukset tuotekehitykseen. Sen koko satsaus on vain noin 0,5 prosenttia liikevaihdosta. Mitä enemmän voittoa tulee olemalla ydinvoimalan osakas, sitä vähäisemmäksi näyttää jäävän mielenkiinto satsata tuotekehitykseen. Esimerkiksi UPM:n epäsuora omistus joskus valmistuvasta Olkiluoto 3:sta on noin 29 prosenttia. Energian myynti onkin jo noussut UPM:n tukijalaksi. Ensimmäisen vuosineljänneksen 2010 liikevoitto oli koko konsernilla 107 miljoonaa, josta energia-liiketoiminnan osuus oli lähes 80 prosenttia! Todettakoon myös, että koko energiatoiminnan liikevaihdosta yli puolet myytiin konsernin ulkopuolelle.

Lisäydinvoiman rakentamisessa voidaan vielä ottaa järki mukaan ja tehdä Satakunnasta johtava puhtaan energian maakunta. Viimeiset laskelmat kertovan nimittäin uuden ”Olkiluoto 3:n” hinnan nousevan yli kuuden miljardin. Yhtäaikainen lisärakentaminen maassamme nostaisi kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti huomattavasti hintaa lisäten toimitusaikoja ja vaikeuttaen vastuullisten urakoitsijoiden löytämistä. Ydinvoimalan lopullinen hinta selviää vasta tulevaisuudessa, kunhan voimalan purkutyöt ja ydinjätteen sijoitus on hoidettu.. Edullisimmaksi tulisikin nyt voimakas panostus tuotekehitykseen uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä.

Faktaa eikä fiktiota!

sunnuntaina 4. heinäkuuta 2010

SK:n pääkirjoitus 30.6.2010 otsikoi Vihreiden ajavan kaksilla rattailla. Koska pääkirjoitus sisälsi osittain virheellistä tietoa, niin on syytä ne oikaista.

Koko hallituksen tiedossa on ollut jo hallitusneuvotteluissa sovittu asia, että Vihreät tulevat vastustamaan uusien ydinjätelaitosten rakentamista maahamme. Lehti kuitenkin toteaa, ettei Vihreät ole ainoa puolue, jossa mielipiteet jakaantuvat. Tämä on virhe: Vihreät päinvastoin on ainoa puolue, jonka koko eduskuntaryhmä on yksimielinen ydinvoimakeskustelussa eli yhtään uutta ydinvoimalaa ei maahamme tarvita. Ydinvoiman vastustajan on silti ollut mukava todeta, että kaikkien muiden puolueiden riveistä löytyy Vihreiden mielipiteen taakse loikanneita.

Pääkirjoitus ”tietää”, että Venäjältä tullut sähkö on kotoisin pääosin ydinvoimaloista. Venäjällä ydinsähkön osuus maan tuotannosta on vain kymmenkunta prosenttia. Kaapeleista tullutta sähköä ei kuitenkaan voida erotella. Vuoden 2008 aikana maahamme tuotiin Venäjältä sähköä 11 terawattituntia, joten kyseisen vuoden tuotannosta siis noin yksi Twh oli ydinsähköä eli aivan jotakin muuta kuin mitä pääkirjoitus toteaa.

Lehti heittäytyy myös hurskastelemaan toivoessaan valtiovallan puuttumista mahdollisiin rakennustöihin. Pääurakoitsija ottaa työväkensä sieltä, mistä haluaa, valtiovalta voi vain vikistä ja todeta asian.

Toivottavasti lehti ei yrittänyt esittää ydinvoimaloita vaarattomiksi todetessaan niiden toimineen Suomessa jo yli 30 vuotta ilman suurempia vahinkoja. Jos jonkin pitäisi olla varmaa, niin ydinvoimalan turvallinen toiminta. Niin sen varmaan piti olla myös 24 vuotta sitten Tshernobylissa…