Mekla Blogi

 SK (12.3.) raportoi Porin ympäristölautakunnassa esillä olleesta Suomen Hyötytuuli Oy:n hankkeesta rakentaa ensimmäinen mereen pystytettävä tuulivoimala Tahkoluodon edustalle. Artikkelista saattoi saada käsityksen, että lautakunta olisi vastaan tuulivoimalan rakennuspäätöstä. Tarkkaavainen lukija ymmärsi varmasti, että kyseessä oli lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Onkin luonnollista, että lähistöllä pesivän linnuston takia on syytä aloittaa voimalan mahdollinen vaikutus lintukantaan.

 Varsinainen huoli merituulipuistoon kohdistuu kohteen monivuotiseen vitkutteluun ja ilmeiseen (?) haluttomuuteen aloittaa rakentaminen. Tämä asia nousi esiin myös lautakunnan kokouksessa. Asiasta on puhuttu pitkään ja rakentamisen piti alkaa jo viime vuonna. Nyt hankkeen viivästyessä valtion investointiavustukset ja työllistämisrahat uhkaavat mennä muihin tuulipuistoihin.

Suunnitteilla on tällä hetkellä maassamme useita merituulipuistoja. Viime kuussa aloitti PVO-Innepower Oy:n 10 voimalan merituulipuisto Kemin Ajoksessa; suunnittelussa on mahdollisesti 40 lisää. Samaisella yrityksellä on hanke Kristiinankaupungin ja Närpiön merituulipuistoon noin 80 voimalaa. Pohjolan Voima Oy:llä on ainakin kaksi projektia: Kokkolaan noin 70 ja Oulu-Haukiputaalle 162 voimalaa. Korsnäsiin ja Iin -Haukiputaan alueelle WPD Finland Oy:llä puolestaan kaavailee yhteensä 60–280 tuulivoimalaa. Todettakoon vielä, että oheisista kohteista rakentamisen on suunniteltu alkavan vuosina 2010–2012 kohteissa, jotka sisältäisivät kaikkiaan yli 350 voimalaa.

Nyt voitaneen vaatia Suomen Hyötytuuli Oy:ltä nopeaa toimintaa Tahkoluodon edustan ensimmäisen tuulivoimalan pystyttämisestä alueelle tulevaan merituulipuistoon vähentämään omalta osaltaan hiilidioksidipäästöjä ja lisäämään paikkakunnan työllisyyttä ennen kuin valtiovallan myöntämät lisämäärärahat valuvat muille paikkakunnille.

Tapio Meri

Porin ympäristölautakunnan pj

 Tekniikka & Talous-lehti (23.1.) raportoi satamien pudotuspelin kiihtyvän Suomessa. Samaisessa artikkelissa oli myös haastateltu Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamoa. Hänen näkemyksensä mukaan satamia tulee yhdistää nopeasti ja sen hän tekisi aluksi Turun ja Naantalin sekä Kotkan ja Haminan satamille. Hän myös joutui myöntämään keskustelut Rauman ja Porin satamien yhdistämisestä todeten kuitenkin että ”satamien roolit ovat siksi erilaiset, että erillään olo on parempi vaihtoehto”. Tässä taas kerran törmäämme NIMBY ilmiöön (”ei minun takapihalleni”). Uskon kuitenkin satamien tehtävänä pääasiassa olevan laivaliikenteen avulla tapahtuva tuonti ja vienti sijaintipaikasta riippumatta.

Synkkenevien talousnäkymien edessä valtiovallalta odotetaan käsittämättömiä satsauksia: molemmat satamat kun haaveilevat 12 metrin syväväylien rakentamisesta. Porin Tahkoluotoon on jo 15 metrin väylä, siirrettäköön rikasteen purku sinne, jolloin väylän syventäminen Mäntyluodon vähenevän liikenteen takia on turha ja kallis investointi.

Raumalla koko sataman olemassaolo on yhden tukijalan varassa. Uhkana onkin nykytrendin mukainen paperi- ja selluteollisuuden alasajo. Tällöin paperi- ja selluteollisuuden viennin ja puutavaran tuonnin myötä Rauma kutistuu kääpiösatamaksi, joka samalla voisi myös unohtaa lähes suuruudenhullut laajennushankkeensa.

Vuosi on vaihtunut ja niin myös molempien kaupunkien valtuustoissa on paljolti uusia voimia, jotka voivat aloittaa uudet neuvottelut Rauman ja Porin satamien yhdistämisestä. Tulevana keväänä valmistuu Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen selvitystyö ”Satamien aluetaloudelliset vaikutukset” juuri Rauman ja Porin satamien välillä. Jo tässä vaiheessa on syytä muistuttaa päättäjille selvitystyön oletusten perustuvan vuoden 2007 tuloksiin. Realismi on jotakin muuta, se on jo nyt nähtävissämme.

SK (8.1.) kirjoitti kahdessa uutisessaan nostotoimista: toinen koski merisoraa, toinen peltovuokrien hintoja. Molempia voitaneen tarkastella myös ympäristöön vaikuttavina tekijöinä..

Morenia Oy:n soranostohankkeen yhteydessä lehdessä mainittujen muiden haittatekijöiden kohdalla tulee kiinnittää huomiota liikenteen kasvuun(maksimissaan 50 40 tonnin sora-autoa ennestään tukkoiselle Mäntyluodontielle) ja koko nostojärjestelmän meluhaittoihin. Kun nyt eräät huvilaomistajat ovat kauhistelleet tuulivoimalan roottorien suhinaa, niin sorannosto toisi parhaaseen kesäaikaa kuultavaksi uusia ääniä.

Imuruoppaajan aiheuttama meteli, meritse kuljetus varastopaikalle (1-3 kertaa/vrk) joko Mäntyluodon tai Tahkoluodon satama-alueelle, kuorman purku, sen jatkokuormaus aikanaan, maaliikenteen melut jne. Rohkenen todeta tämän melumaailman sopivan kovin huonosti Selkämeren kansallispuiston kainaloon.

Pori nostaa peltovuokriaan kahdeksan vuoden jälkeen. Nyt olisi kuitenkin ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa pikkuaskel oikeaan suuntaan. Vaihtoehtoja lienee useampia, mutta kaupunki voinee liittää vuokrasopimuksiin maininnan, että vuokra ei nouse niille, jotka tekevät sopimuksen Pori Energia Oy:n kanssa ruokohelpeen viljelemisestä. Kaanaan monipolttolaitos syytää juuri nyt pitkälti turpeella tehtyä energiaa kaukolämpöverkkoon. Kuitenkin polttamalla ruokohelvettä sekoitettuna turpeeseen ehkäistään osalta hiilidioksidipäästöjä.

Ruokohelve on todellinen hyötykasvi. Sen lannoitustarve on vähäinen ja kasvi pystyy kierrättämään ravinteita. Viljelyn aiheuttamat huuhtoutumat ovat 40 prosenttia pienemmät kuin perinteisillä viljelyskasveilla ja viljelijä saattaa saada yhdellä kylvöllä satoa jopa 15 vuotta.

Ruokohelpeestä saatava energiamäärä on 20 joissakin tapauksissa jopa 30 MWh/hehtaari.. Kaupungin pelloista olisi siis saatavissa peltoenergian muodossa lähes 2000 sähkölämmitteisen talon tarvitsema vuotuinen energia. Toivoa sopii, että viljelysopimukset määrätään (elleivät jo ole) kohdistumaan juuri ruokohelpeeseen.