Mekla Blogi

Tahkoluoto-Paakarit osayleiskaava oli hiljan uusintakierroksella kun kaavaan tehtiin joitakin korjauksia annettujen muistutusten mukaisesti. Tehdyt muutokset eivät kokonaisuutta parane: osayleiskaavan lähtökohtana edelleen on Tahkoluodon sataman kehittäminen ja loma-asutuksen yhteensovittaminen. Todellinen haaste löytää kasvavan sataman ja rauhallisen kesämökkeilyn välillä harmonia! Mikäli mökkirakentamista ja tonttien myyntiä tapahtuisi, estettäisiin satamatoiminnan laajentuminen pohjoispuolelle jolloin sinne jo tehdyt investoinnit jäisivät osittain hyödyntämättä.

Voimakkaimmat vastalauseet esillä ollutta kaavaehdotusta vastaan tulevat tahoilta, jotka näkevät Tahkoluodon sataman kehitystyön olevan välttämätöntä tulevaisuuden kannalta. Näin esimerkisi Porin sataman johtokunnan ja Hacklin Oy:n lausunnot ovat jyrkästi esitettyä suunnitelmaa vastaan. Maakuntaliitto puolestaan paheksuu sataman ja loma-asuntojen rinnakkaisoloa. Vielä merkittävämmäksi nousee Varsinais-Suomen ELY- keskuksen lausunto sen todetessa kaavaesityksen olevan täysin ristiriidassa ympäristön kanssa. Onkin kovin vaikea uskoa, että kaavaehdotus ei johtaisi valituksiin.

Kaupunkisuunnittelu oli liittänyt kaavaehdotukseen lauselman, jossa kiellettäisiin sataman läheisyydessä olevien kesämökkien myynti ja tarkkaan mietittäisiin nyt vuokratonteilla olevien sopimusten jatkamista. Kaupunginhallitus (KH) vaati kokouksessaan tämä lauselman poistamista. Näin kyseinen osio poistettiin kokonaan eikä ainakaan julkisuuteen ole tullut perusteita päätöksestä. KH:n tulisikin selvittää, miksi lauseke tekstistä katosi. Näin herännneet epäluulot tonttien myymisestä ”tietyille tahoille” hälvenisivät.

Osayleiskaavan toinen merkityksellinen ongelma on päätös hylätä kaikki alueen tuulivoimalat, vaikka Tahkoluodon tuuliolosuhteet ovat maamme parhaita. Samalla kun kaupunki on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseen se laimilyö oivan mahdollisuuden lisätä vihreän energian tuotantoa.
Sataman johtokunta olisi valmis hyväksymään voimalat satamalaajennuksen pohjoispuolelle, mutta suhtautuu kielteisesti eteläpuolen tuulivoimaloihin mahdollisen satamalaajennuksen tarvitseman (?) radan vuoksi. Pohjoispuolella on taas vastassa huvilavuokraajien/-omistajien tarkkakorvainen ja -näköinen ryhmä lähisaarissa.

Viime päivinä SK:nkin sivuilla on todettu Rauman satamaan rakennettavan useampia tuulivoimaloita. Pohjois-Satakunnan pikkukunnat ovat tosissaan liikkeellä useammankin kohteen kanssa. Tahkoluodon tuuliset rannat ovat pysymässä kannattamattomina lähes ilmaisen puhtaan energian mainiona rakentamispaikkana.

Tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset määrittelevät tarkemmin, mihn seikkoihin pitää kiinnittää erikoisesti huomiota. Nyt lisäämällä oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan maininnan tuulivoiman rakentamisesta alueella,varmistetaan niiden rakentamismahdollisuus myös tulevaisuudessa.

23.1,2012

Viime viikon odotettu uutinen oli että Rauman kaupunginjohtajaksi valittiin Kari Koski. Vielä virassaan olevan Uudenkaupungin kaupunginjohtajan lähes ensimmäiset sanat tiedotusvälineille kertoivat hänen ajatuksiaan Porin ja Rauman satamien yhdistämisestä. Inhimilliseltä tuntuu hänen toteamuksensa ottaa Uusikaupunki mukaan.
Olemme saamassa Satakuntaan kaupunginjohtajan, jolla on selvä näkemys mitä tulee tapahtumaan., kunhan satamat on yhtiöitetty. Tätä ajatusta on monesti Porin sanomalehtien palstoilla toitotettu, mutta Porin kaupungin johto ei asiasta ainakaan julkisuudessa ole muutamaan vuoteen sanonut juuri mitään. Sataman johto puolestaan tyytyi myhäilemään jonkin aikaa sitten paikallislehdessä käydyssä keskustelussa todeten ainakin kontteja olevan Raumalla enemmän kuin Porissa

Koski on jo myös ennättänyt todeta oikeaoppiseksi jakaa satamia erikoistumaan. Yhä suuremmaksi kysymysmerkiksi nousee Mäntyluodon sataman syventämisen merkitys. Ilman nykyistä rikasteen pölyttämistä sataman tulos olisi katastrofaalinen. Kuten useasti aikaisemmin on vaadittu, tulisi rikasteen käsittelyn tapahtua Tahkoluodossa. Tämän satamajohtaja Jaakko Nirhamokin on myöntänyt. Tällä hetkellä ovat Mäntyluodon sataman rikastepurkupaikat täynnä. Entäpä jos jokin suurehko alus tahtookin purkaa kuormansa moisessa tilanteessa. Tällaista on aikaisemminkin tapahtunut. Liekö sitten syy ollut huonosti hoidetussa logistiikassa vai rikastejunien määränpäässä Harjavallassa.

Vuoden 2010 Suomen satamien tonnimääriä katsottaessa nousisi ”Raupori” kolmanneksi suurimmaksi, kun Sköldvikin öljytonneja ei oteta huomioon. Edellä olivat Helsinki ja jo yhdistynyt HaminaKotka Satama Oy. Sama suuntaus on 2011 tammi-syyskuu tilastossa, jossa Raupori hätyyttelee jo Helsingin toista sijaa. Tilastot todistavat myös sen että Pori on tuonti- ja Rauma vientisatama (toki myös suuri tuoja, kiitos paperi- ja selluloosan raaka-aineiden). Porin satamien tulos riippuu rikasteen ja kivihiilen menekistä. Uusiutuvien energiamuotojen lisääntyessä kivihiilen tarve lauhdevoimalähteenä alkaa vähetä ja rikasteelle löytyy näin helposti tilaa Tahkoluodosta.

Hyvän syyn nopeaan, heti yhtiöittämisen jälkeiseen satamien liittämiseen antaa tilakysymys. Raumalla on huutava pula konttien säilytyspaikoista, satamalaajennus Ulko-Petäjäksen suuntaan saattaa olla vuosien takana. Mäntyluodon kentät huutavat tyhjyyttä. Nyttemmin tyhjille katoksille yritetään löytää uutta käyttöä: yhteen katokseen on alettu purkaa REF-kierrätyspolttoainetta.

Toiveena olkoon siis Tahkoluodon kehittäminen nopeasti rikasteen purkupaikkana, polttoaínesäiliöt Rauman satamasta pääsääntöisesti pois ja tilaa näin konttien varastoinnille, Porin Tahkoluodosta johtava kemikaalisatama myös Rauman tarpeisiin, Mäntyluodon satamalle tietyt konttiasiakkaat virkistämään sataman työllisyyttä, yhteinen hallinto ja järkeä sataman hankintoihin.

Eeva Sinerjoki tuo kolumnissaan (SK 5.9.) satiirisesti esiin kaupungin autoistumisen toteamalla mm. mahdolliseksi kerrostalojen sijoittamismahdollisuuden kauas keskustasta. Myös vertaus lehmästä ja autosta on osuva, molemmat kun ovat ilmaston pahimpia saastuttajia. Kolumnistina maisematutkija nostaa esille ne ongelmat joiden kanssa kaupungissamme painimme. Yksityisautoilu on tietty jokaisen oikeus, mutta ei velvollisuus. Joukkoliikenne nykyisellään ei houkuttele autoonsa tottunutta luopumaan tavastaan. Ehkäpä radikaali muutos joukkoliikenteessä voisi tuoda apua?

Viime päivinä on ollut luettavissa lehdissä moitteita ja uskomuksia kaupungin lisätessä maksullisten pysäköintipaikkojen määrää. Talous toisen jälkeen kääntyy kahden henkilöauton käyttöön, korskeimmissa tapauksissa perheen nuori saa vielä mopoauton käyttöönsä. Kymmenettuhannet eurot kannetaan autokauppaan, muutaman euron pysäköintimaksusta nostetaan poru, liikkeet yrittävät uskotella asiakkaiden katoamista maksullisen pysäköinnin tullessa pääoven eteen.

Joukkoliikenteestä todetaan, että sitä käytettäisiin enemmän jos se olisi edullisempaa. Useimmiten katsotaan vain kertamaksun suuruutta ja unohdetaan paikallisliikenteen huokeat kustannukset käyttämällä kymppi- tai kuukausilippua. Niinpä julkinen keskustelu on pyörinyt enemmän vain linja-autovuorojen vähentämisessä ja reittien uusimisessa. Pitäisikin olla rohkeutta lisätä joukkoliikennettä viemällä siitä osa raiteille.

Joukkoliikenneharrastaja Joona Packalén on juuri tehnyt selvityksen (luettavissa: www.sataraide.blogspot.com) jossa hän lähestyy läntisen Porin joukkoliikennettä liikennöintikustannusten näkökulmasta. Laskemat osoittavat että soveltamalla ja käyttämällä nykyisen rautatien tarjoamaa synergiaetua voisi raideliikenne Mäntyluotoon olla taloudellisesti kilpailukykyinen nykyisen linja-autoliikenteen kanssa. Packalén toteaa myös vastaavien ratkaisujen tuoneen lisämatkustajia yleensäkin joukkoliikenteeseen niin koti- kuin ulkomailla.

Joustavan lähiliikenteen siirtyessä enemmän raideliikenteeseen tarvitaan täydentävää linja-autoliikennettä jotka näin yhdessä muodostaisivat joustavan ja nopean yhteyden vähentäen oman auton tarvetta kaupungin keskustassa. Luonnollisesti muutostyö tulee viemään aikaa. Kuitenkin odottaisin päättäjien tutustuvan Packalénin työhön: kokonaan erilainen lähestymistapa tekee sen mielenkiintoiseksi osoittamalla uuden suunnan osalle Porin joukkoliikennettä. Samalla se avaisi myös vision myöhäisempään keskustan sisäiseen raideliikenteeseen.